My books as free versions

 MiracleLikeNature.BlogSpot.com 

Paradise theory and wisdom of life

 29th of July 2024   Build yourself a paradise, a paradise like way of life, paradise theory and wisdom of life, lots of free advices, rewarding books to read, see www.ParatiisiVoittaa.fi which ought to lead to MiracleLikeNature.BlogSpot.com 

Would maybe be connected with making artistic handiworks

 See https://miraclelikenature.blogspot.com/2024/07/ebook-my-name-association-emperor.html 

Of walking in beauty

 See https://www.amazon.com/dp/B0D9CS5TPY?binding=kindle_edition&ref_=ast_author_bsi

Dwenda travels?

  " Travel to your dream destinations with Dwenda travels,Dwenda travels is a way of looking so that one gets a feeling of utter beauty of nature and learns great new talents etc,

8th of July 2024   Of the name Dwenda, I am good at theoretical thinking, so I suggested a name connected with wise ways of thinking, D, which appear to fit together with the nature, in questions of northmost America the trees there, and a kind of wider fascinating spgere of lufe and of undwrstanding and skills with a tale like charm of the northern forests, snow, nature and the seasons there, like what is the charm of some books there and my view of how to learn new skills, talents and a way of lufe suited to an area that one would like to live in and whose seasons, weathers, type of nature imoressions and their atmospgwre sensstions, etc one is fascinated by. And my imoression about traditional ways of life in the quite north, and of the ways of living of wildlife in the north. But these wete jyst imordssions of a certain style, certain ways of choosing what is comfortable for people, animsls  groups, etc motivated in a certain way, what is a fruotful groubd to build upon together with civiluced wisdom and especially civiluced valyes. And the ibflyencies from the arctic Santa Claus Kand in the North-West Russia at Novaja Zemlja made it possible to choose jyst such that it would be like a nice present or nice presents for the ibdkviduals but with good wuse effects in the world and posdible in practice, for e ample of a right size class in each thing. Or that was the aim. 

9th of July 2024   If the name of a wide area Dwenda, helps learning fascinating clinate's culture which one likes and values, and learn talents, wisdom and skills from the nature, etc, and does so all over the world, is it then in a sense a name suited to the whole planet Earth, so would the planet Earth have in some sense naturally the name Dwenda, since thinking a liked fascinating area there havibg that name (Dwenda) or being a part of a wider area with that name (Dwenda) would be a good way to live there, to learn to the place's habits, skills, ways of living, etc. So in a sense such a planet would be called Dwenda, even if it isn't officially called tgat. "

From LearnTalents3.BlogSpot.com 

Magnifient views and nice to live in

 Blog "Magnifient views and nice to live in" 

See MagnifientViews.BlogSpot.com 

*

9. huhtikuuta 2024 Espoossa   Kirjana, jossa tekstejä myös muista blogeistani, ks. https://miraclelikenature.blogspot.com/2024/04/magnifient-views.html

https://learntalents2.blogspot.com/2024/04/a-new-book-magnifient-views-and-nice-to.html

* * *

24. elokuuta 2024   

Selling art or new ideas etc

 " *

13th of March 2024   An original idea or a piece of art is very different from a job bringing them to the general public. Like for example postcards from a postcard seller somewhere. If the painter would oneself sell them, the people would like to hear and see the painter's view, yet kind of speak or shout their own views on top of it. While a postcard seller just has many nice postcards and each buyer their own likings and views of them and the areas of life at hand. So always or just about always, it is much better if the public performance is by some worker hired for the job or the like, like someone keeping a course, open to the views and wishes of the students, not being personally tied to the individual pieces of art, ideas or whatever, yet respecting the values of that area of life. 

"

* * * * *

1. toukokuuta 2024 ASorcerer.BlogSpot.com 

Tonttuopiston mainos, engl.

  Advertisement of Christmas gnome institute https://learntalents.blogspot.com/2023/01/christmas-gnome-internet-institute.html 

 

15.1.2022

 Oon ihmetelly sitä, kun lapsena ja nuorena aikuusena olisin halunnut taidemaalariksi, ja minulla olisi aunakin osin ollut siihen sopiva suuntsutumunen: olen kiinnostunut luonnosta ja terveistä elämäntavoista, säiden elämisen taidosta ja elämänviisaudesta, yhteiskjnnallusesti vastuuntuntoinen ja kokonaiskyvallusen objektiivunen, taitojen oppimusesta harrastunut, ja ne kai ovat tsidemaalareille sopivia oiirteitä. Mutta Savonlinnassa asuessani tämän blogin lopulla alkoi jistain tulla kjvatsiteilijavaikutetta, lättänää, sumeanäköidtä, vailla elämönviisautta ja vailla objektiivista laatua, ja se pilasi maalaamisen mahdollusuuden koklnaan, jopa katselemista häirinnyt vuositolkulla kuin olisin joidenkin lättänien itseeni verrattuna huonolaatuidten ihailuja. 

9.1.2022 Espoossa

 Muutin vajaa vuosi sitten Savonlinnasta Espooseen. Maaliskuussa villakoirani kuoli ja jäin yksin. Täällä elämäntahti on nopeampi ja ero johtuu ainakin osin Savonlinnan taideduuntautumusesta. Jos haluaa piirtää tai maalata vaikka ikkunasta näkyvän puun, niin kun puulle varaa vähän omaa aikaa, niin näjee, mihin tunnelmaan se kasvaa, on aina läsnä, ja sellaisen ajankäytön savonlinnalaisuus huolehtii mutta espoolaisuus ei. Mutta sen lisäksi, siis tuon hiteen perspektiivkn lusäksi tarttis llla elämässä mukana, hetkessä kiinni, jotta tavoittaa aistivoimaisuutta reaktiividuutta, sitä mitä varten eletään, ja ne tarttis molemmat olla mukana sekä hyvin sujuva arki ja hyvä ymmärrys, niin taiteessa kukn elämässäkin, ja sen kai pääkaupu kisrutulaisuus paremmin ymmärtää ja ottaa arjessa huomioon.

Rudolf Koivu

Minulla on joululaulukirja, jossa on Rudolf Koivun kuvitus. Sitä muistellessani tuli mieleeni, että jos rudolf Koivu olikin mänty eikä koivu, aika rosvo tuo Rudolf?

Tonttuaiheisia kuvia kai kaivataan

Juutuin vuodeksi kirjoittamaan kirjoitusta tonttumaisen elämän mahdollisuuksista nykymaailmassa ja laitoin siihen paljon taito-ohjelinkkejä teksteihini. Minulla oli se olo, ettäö jotakiun sellaista kaivattiin kovasti jossakin ulkomailla ja tonttuaihe siksi prakaa, kun sitä painotetaan enemmmän elämänohjeena kuin mihin kuvat, lauluesitykset yms on suunniteltu. Mutta siis tämänkintyyppisille tonttuhahmoille kai olisi kysyntää, vaikka onhan niitä ainakin postikorteissa. Itse en ole aikoihin maalannut, tai kokeilin kerran ja oli taito kadonnut, tarttis akoittaa alusta.

Gnome like life in the modern world (Finland)

This text used to have the header

 "Gnomes (gnome="tonttu"), or more likelily: doing things in ways that have good spirit

 http://learntalents.blogspot.com/2018/09/gnomes-or-more-likelily-doing-things-in.html


7. lokakuuta 2019    Tohon tapaan kai vois taidemaalari olla tonttu, jos ei tarvikkeet maksais liikaa. Pitkä teksti, jossa paljon taito-ohjelinkkejä.

8. syyskuuta 2020   Olen edelleen kirjoitellut tonttutaitotekstiä kuin sitä kaivattaisiin kovin jossakin ulkomailla. Kai se olisi postikorttien tontun tapainen eli kyllä postikortitkin voivat kommunikoida ihan hyvin, etenkin vuosien myötä.
Tekstissä on nyt neljä osaa.

Skills of Christmas gnomes 1. Gnome like life in the modern world (Finland) http://learntalents.blogspot.com/2018/09/gnomes-or-more-likelily-doing-things-in.html
Skills of Christmas gnomes 2. Hero like skills   https://learntalents.blogspot.com/2020/01/some-observations-about-gnomes-and-like.html
Skills of Christmas gnomes 3. Tale like fascination in everyday real life    https://learntalents.blogspot.com/2020/02/some-additional-remarks-about-gnome.html
Skills of Christmas gnomes 4. Oath like love   https://learntalents.blogspot.com/2020/07/tale-like-things-in-everyday-life.html

The whole blog   http://learntalents.blogspot.com

6.10.2021   Kirjalla on nyt kansikin.

13.6.2022   Jaa, nyt on jo lähemmäs tuhat blogikohtaa engl tonttutaitotekstissäni learntalents.blogspot.com . Ehkä se vastaa osin myös kysymykseen, miten elää taidemaalarina , eli tonttumainen elämä olisi mahdollista. Nuo ovat siis taitojen oppimisen ohjeita. 

Print-on-demand

Maalaamisen oppimisessa ovat hyvät oppikirjat olleet kovin hyödyllisiä. Niitä suosittelisi mielellään, mutta niistä tuppaa painos olemaan loppu. Ja jos uuden painoksen haluaisi kustantaa, niin se kysyisi paljon rahaa, mitä ei välttämättä ole käytettävissä. Mutta netissä on print-on-demand kustantajia, esim. http://www.createspace.com , jotka painavat yhden kirjan kerrallaan, kysynnän mukaan, ja myyvät kirjoja nettisivuillaan sekä www.amazon.com issa, mikä kuitenkin kysyy sitä, että olisi usalainen, jos haluaa kirjastaan rahaa saada. En tiedä, mitä kuvien paljous tekee kirjan hinnalle ja mikä on kuvien laatu, mutta muuten luulisi moisen sopivan hyvälle taiteiden oppikirjalle.

Kevään kaupunkimaisemista

Laadin pitkään vuodenaikakirjoitukseeni http://finnishskills.blogspot.com/2014/11/living-with-seasons.html kevään osioon sävelmänpätkiä avuksi ja kaksi nyt maaliskuussa 2019 säveltämääni sisätiloihin tarkoittamaani tuo näyttävän maiseman, erityyppiset tosin, ovat nyt tältä ajalta, kun tiet ovat sulat mutta muualla suurimmalta osin hankea. Että josko niistä saisi selvän niin, että olisi maalarillekin iloa? Tai valokuvaajalle?

Tuo jälkimmäinen on toukokuumainen, kostea viiston auringonpaisteinen tai venäläismäinen ja vaatii kai, ettei ihan vain nojaa kevääseen yrittäen elää sen varassa, vaan että elämässä on jotakin muuta sisältöä, arvostamaansa kukkeaa, mihin kevät vertautuu erilaisena mutta sointuisana.


Kiirastorstaina 9. huhtikuuta 2020   Kiirastorstaina on tunnelma usein ollut huono, mutta siihen auttaa ianakin virpominen ja se, että yrittää elellä elellä kevennetyllä ruokavaliolla sen, mikä hyvältä tuntuu, eikä varsinaisesti paastota. Katselin tässä netistä nuotteja lauluun "Lapsoset ketterät kotihaasta koivusta oksat taittaa...", kun se tuntui tuovan hyvää mieltä ja eheyttä tähän päivään. Tänään on myös ollut se olo,että pitkästä vuodenaikakirjoituksestani lukusine lyhyine sävelmänpätkineen on kaupungin kevääseen iloa http://opisuomalaisuus.blogspot.com/2019/11/vuodenaikojen-elamisen-ohjeita.html .

Ateljee vai opetustila

Mietin täss, kun olen nyt viisi vuotta asunut kovin valoisassa asunnossa, johon paistaa kesällä aurinko koko maiseman leveydeltä enkä oletässä asunnossa saanut maalattua kuin alkuun, että onkohan valoisuus ateljeessa niin välttämätön ja hyvä puoli, kun kesällä jo paahteisuus estää tarkkaan tekemiseen keskittymisen innon. Niin voikohan olla, että jos ihmisellä ei ole elävää, teinimäistä intoa maalata, niin hän tarvitsee hyvän valon, jotta viitsisi - jotta esim.kokeneempi vuosikymmeniä vanhempi jaksaisi huolella katsoa läpi kaikki nuorempien maalaukset ja piirustukset. Mutta että into luo viihtyvyyttä maalaamiseen ja tarkempaa näköä, mutta ei tietenkään ole hyvä maalata pimeässä (tulee liian suttuista jälkeä) eikä pimeämmässä kuin missä maalausta katsellaan ja srvioidaan. Muttei maalaamisen into tunnu lähtevän huoneen valoisuudesta vaan elämän rikkaudesta, siitä, että olisi kerrottavaa muille, sekä kaunista ja tenhoavaa että elämän kannalta merkityksellistä elämänviisautta & kiinnekohtia elämän tiellä, kun kasvaa vanhemmaksi.

Maalauksen antamasta vaikutelmasta

En ole viime aikoina, tai oikeastaan pitkään aikaan maalannut melkein ollenkaan. Sitä vaan tuli mieleeni, kun katselin tämän päivän Itä-Savo-lehdestä Enonkosken jääveistoskilpailun töitä, jotka olivat tosi hienoja, niin tuli mieleeni, että onko osa niiden viehätyksessä niiden hetkellisyydessä? Katsoja olettaa niiden pian katoavan ja se jotenkin tulkkaa veistäjän näkemystä. Näin ne olivat tosi hienoja, mutta jos olisi olettanut maalauksiksi, niin olisivat vaikuttaneet pysähtyneiltä ja katsoja miettinyt, että onko tuo niin hieno. Ja vaikka ennen luulin, että vika olisi maalauksessa, niin voiko olla, että maalari elää hetkessä kiinni, kun maalaa, ja paperi taas mielletään stattiseksi välineeksi, vähän kuin kirja taipaperinivaska. Auttaisiko, jos kuvan reunat eivät olisi suorakaide vaan jotenkin maalatut, elämänmakuisemmat kuin pelkköä matemaattinen muoto, joko niin, että olisi hetken katoava näkymä jostakin, esim. kuin oksien lomasta, tai sitten niin, että voisi olla suorakaide tms mutta että se olisi maalattu ja maalaamistavassa olisi parempi ajantaju tms. Mutten ole kokeillut, en taida nyt maalata niin hyviä, kun maalaustaitoni on ruosteessa, ja yleensäkin kuvistani onpuutunut tausta.

28.2.2019   Katselin kuvia Ken Howardin toimittamasta kirjasta Taidekoulu, ja siinä oli alkupuolella piirustuksia, joiden tekijä kai inhosi piirtämistä, olisi halunnut muuhun elämään, ja niin elämänmakuisuus kuin itsestään loi hienon leiman piirustuksiin, piirsi itsensä paperille, kuin se olisi vaatinut ohimenevää katsetta, monelta osin hutiloivaa tekemisentapaa teknisissä jutuissa, ongelmat ohittavaa, tavallaan näkemyksellistä muttei kohteella uskollista, ja samaan aikaan kiehtoutuneisuutta aidosti, vahvasti kaikenlaisesta elämääkoskettavuudesta ja muuten nopeaa tekemisentapaa.
Piirustusosion jälkeen oli vesivärimaalausosio, jossa eri maalari oli kiehtoutunut maalattavista aiheista ja niiden visuaalisesta ja tunnelmallisesta kauneudesta, kai nautti maalaamisesta, ja sekin toi elämän viehtätystä paperille.
Voiko olla, että maalaamisen tarttisi koostua tuollaisista tunnevoittoisista vaikutelmista, että mikä elämässä ja elämänkoekmuksessa ja juuri tässä hetkessä aistien on hienoa, ja muu olisi sitten enemmänkin taakkaa, kenties insinöörialojen painotuksesta osin alkunsa saanutta, mihin arkenteet huomaava maisemakatse olisi ajattelun laadun kannalta parannus ja insinöörityönkin kannalta parempi kuin näköalaton neliskanttinen teknsiten ohjeiden seuraaminen. Laatu ei siis saisi olla ilman tuota piirustustaitoa, ilman teknistä osaamistakaan, sillä rakennehahmotuksen on oltava kunnollinen, ei summittainen, ei pöperöinen, ei tekninen vaan syvällisesti ymmärtävä objektiivinen elämän kannalta katsova maisemana, jossa on viisautta.

Kukkien maalaamisesta

Tässä jokin aika sitten tuntui taas siltä, että maalaamisharrastusta voisi jatkaa, mutta kovin suttuinen oli olo. Toisella kerralla, kun yritin, maalasin aikamoisen sumeasti, mutta kukan, kanervan maalaamiseen se tuntui sopivan: kai tunnelma on siten maalattava, sumealla siveltimenjäljellä.

Voikohan olla, tuli äsken mieleeni, että kun Suomessa on suomalaistuneita ulkomaalaisia paljon ja kun tropiikissa katseleminen kai on sumeampaa, niin ihan jo katselemisessa täytyisi ottaa huomioon,että osa tutuista, kadulla liikkuvista ja mediassakin ei ole tottunut tarkkaan katselemiseen lapsuudesta lähtien, ja siitä kai osa maalausharrastuneiden jumiutumisista johtuu, eli tarttis katsomistavan tai maalaamiseen lähestymistavan olla jotenkin katslemista opettavaa.

Keväällä toukokuussa tein lastulintuja, kun ajattelin, etten katselisi Euroviisuja, mutta sitten katsoin kumminkin. http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.com/2018/05/lastulinnusta.html

Rakennusmaalareille jutunkerrontataitoa

Se tässä tul mieleeni, kun viereisen talon ulkoseinät maalattiin, kolmella eri värillä mutta suuria neliskannttisia tasaisen värisiä pintoja,että tuleekohan taidemaalariudesta haaveilevalle vesiväri- tms maalausta harrastaneelle tuollaista rakennusmaalarivaikutetta ja osin siksi vesivärimaalaustaito katoaa, rakennusmaalarin kun on kicva miettiä jotakin maalatessaan ajan kuluksi. Mutta iso vahinkohan se on kovin monelle vesiväri- tai öljyvärimaalauksesta harrastuneelle, kun omien maalaushaaveiden tilalle tulee tyhjää pintaa ja taipumus olla katsomatta. Parempi olisi rakennusmaalarin katselemisesta saada kuvavaikutetta, muusta elämästään. Tai sitten harrastaa jutunkerrontaa tms: Voisi olla tervehenkisen elämän meininki, johon vertautuu maalaustelaa pitelevän käden liikke, teko liikkua yhteen suuntaan ja toinen teko toiseen, jolloin oman elämän kirjosta, kirjoista, lauluista, harrastuneisuuden piiristä löytyisi kai aihe, joka rullaa tai virtaa eteenpäin, rönsyilee - voiko siitä elämästä saada aiheen, josta jutella ja johon tervehenkinen elämä tuo jaksavaisuutta, puhtia, hyvää mieltä?

Maalausten vaikutusvallan rajoista

Ei ole tullut maalattua, kun tuntuu, että jokin kuvataidevaikute on pitkän aikaa haitannut katselemista niin, ettei kannata yrittääkään maalata. Mutta lainasin kirjastyosta kirjan Matka kultakauteen, jossa kerrotaan suurten suomalaisten taidemaalarien Kainuun matkoista, mutta ole sitä vasta kuin vilkaissut. Kiehtova tuo ajatus, että luoda kultakausi, että esim. jokibn alue loisi kultakauden, joka on maan kulttuurille, maan ihmisten viisaudelle hyväksi, mutta luulen sen pohjautuvan jonkin seudun perimäviisauteen ja kohderyhmän kulttuurilliseen ja ilmastolliseen samankaltaisuuteen mm taitotason osalta ja menevänpilalle, jos sitä yrittää ulottaa laajemmas. Kirjan alusta sain vaikutelman, että Gallen-Kallela oli esim. miettinyt ruotsalaisten ja venäläisten katselijoiden kannalta suomalaisten lisäksi, mutta että ainakin Ruotsiin päin on kulttuuriero liian suuri, viesti ei kanna eikä katsomaan tullut ruotsalainen jaksa kiinnostua eikä niin ollen nouse tehtävän tasalle, ei koe siihen sisimmässään kutsumusta, vaan viesti jää pienemmälle ryhmälle. Samalla käy se, että kun jotkut suomalaiset tavoitti hyvin, niin toiset ei-niin-vbiisaat tulivat siivellä ja enää ei tietänyt, että kuka ymmärtää oikeasti ja kuka ei, ja lisäksi tuli reunoilta mukaan niitä, joita ei olisi pitänyt ottaa mukaan, joita mokoma taitotaso ja elämäntapa ei tavoita, ja niin tuntuu, että laaja maailma jää maalaukselta väistämättä tavoittamatta ja maalauksen osuvuus perustuu kolkan syrjöisyyteen, sen pienuuteen, sen elämäntavan samankaltaisuuteen. Laajemmalle katselijakunnalle näytettynä maalaus ei kommunikoi, koska ilmasto ja elämän pääkysymykset ovat erilaiset ja eri taitotasoilla, jolloin se ei ole sopiva panos muille vaan kaukaa kuultu taru tms, joka voi antaa yhden vierasmaalaisen viisauden jyväsen monien erimaalaisten jyvästen joukkoon. Silloin tuntuu, että maalaus on altistaja: sitä ei pitänyt näyttääniin laajalle, se ei tunnu muista tarpeelliselta, eivät tunne sen ansaitsevan tilaa oman ilmastonsa elämää kuvaavien maalausten rinnalla ainakaan hienona maalauksena. Ja nämä ovat ilmastopiirteitä isolta osin, siis kaikkien maalausten kohtalop.
Mutta tuo ajatus kultakaudesta ihastutti minua: mitä jos voisi luoda viisaan kukoistuksen kauden maailmassa, sellaisen, joka ei menisi pilalle heti vaan sisältäisi viisautta, josta olisi myöhemmille ajoille iloa. Mutta viisauskin on kulttuuri- ja ilmastosidonnaista: mitä me tarvitsemme oaljon, joku muu ehkä tarvitsee vähän ja silti ei halua olla meidänpomputeltavanamme vaan osallistua itse, hallita aihepiiriä sen, mitä kulttuurinsa sitä tarvitsee. Jolloin viesti voisi olla erilaajuisista perusteeman versioista koostuva, vähän kuin tekstini http://picturesfrommyhome.blogspot.com/2018/07/contact-with-nature.html . Jos jokin asia on meilletärkeä, niin mehän usein voimme huolehtia siitä maailmassa, tehdä ikään kuin työurakan toisten puolesta, ja niin on mahdollista huolehtia jokin asia kuntoon, vaikkei maailma jakaisi käsitystäsi sen suuresta tärkeydestä.

28.2.2019   Kun isot asiat kerran kiinnostavat minua ja yleensä olen tuottanut hyvää laatua, niin käänsin Kalevalan alkua englanniksi ilmastosta riippumattomalla tavalla yrittäen kiinnittää huomiota siihen, miten Kalevala opettaa oppimaan luontoa katselemalla ja luonnossa kulkemalla viisaammaksi - paikallisen kasviston ja ilmaston tavalla. http://KalevalainEnglish.blogspot.com

Miten maalaaminen viisastuttaa

Maalaamisen kehutaan olevan hyvä harrastus ajattelukyvyn, laajemman ymmärryksen ja viisauden kehittämisen kannalta, myös muiden taitojen kehittämisen kannalta. Mutta tuo vaikutus ei tule maalaamisesta sinällään tai ainakaan ihan vain maalaamista harrastamalla. Vaan maalaamisesta harrastunut alkaa kerätä muun ohessa maalaamisen sopivia huomioita, tärppejä, kiinnittää maalaamistaidon piirteisiin ja etenkin niiden tukena hyvin toimiviin elämänalueisiin enemmän huomiota, ja oppiia ajan myötä sen takia,että on maallaamisen jälkeen mielenkiinnolla elänyt muuta elämää ja samalla pyrkinyt opettelemaan mm maisemien katselemista, tunnelmatajua, elämänviisautta, taitojen piirteitä yleensä, eri elementtien luonnetta ja niiden tavallisia tekemisiä sekä niiden asettumista maisemaan, esim. järvi tyyni, laiva lipuu, ihmisiä kannella elämänmakuisesti ja hetken tunnelman kanssa, joka on elämästä' tuttu, jonkinlaista elämänviisautta. maalausten aiheiden etsiminen opettaa kiinnittämään huomiota aihekokonaisuuksiin. niiden rajautumiseen ja näkökulman viisauteen sekä elämäntavan hyväätekevyyteen.

Tropiikin ihmiset pyrkivät kai samasta syystä harrastamaan maalaamista ja silloin siinä on se hankaluus, että helteellä näkö voi olla sumea, mutta maalaaminen tuo kiinnostuksen rakenteisiin, jotka on näön lisäksi samanaikaisesti tunnelmatajulla havaittu, ja se kai parantaa näön tarkkuutta ja ymmärryksen tarkkuutta, jopa liikkumisen tarkkuutta irrottamatta näköä irtyi ymmärryksestä, kuten esim. ilmastoiduista sisätiloista ja insinöörialoista pitäville afrikkalaisille tuppaa käymään.

21.7.2018   Tuossa tuon rakennehahmotuksen tulee olla paitsi aistein ja ymmärryksellä, myös kropassa: tällaisessa elinympäristössä nyt elän, tilannetaju, elämän ymmmärtäminen, kiinnostus ympäröivän maiseman elämään, missä aina vähän mutta hyvällä tavalla on parempi kuin paljon mutta keinotekoisesti.