Löysin Suomalaisesta kirjakaupasta öljyvärimaalauspaperilehtiöitä ja olen niitä käyttänyt kurssilla. Tulee paljon halvemmaksi kuin maalauspohjat. Täytyy vain varoa, ettei lakkaa yrittämästä, kun niitä on aika monta yhden maalauspohjan hinnalla.
Jos maalaa teknistä taitoa harjoitellakseen tai sen pohjalta jotakin kivaa, jää taito teknisenä laahaamaan jäljessä ja tekee tyylistä paljon huonomman. Teknisen taidon oppimisen on limityttävä mielekkäiden kiehtovien aiheiden maalaamiseen: tällä tavoin saan maalattua tällaisia tavoitteinani olevia vaikutelmia.
Katson Edefeltin maalauksia kirjasta ja mietin, miten hän on saanut kasvojen ihon ja luonteenpiirteet oikein. Ei hän ole miettinyt, että tämän alueen maalaan tällä värillä, vaan on katsonut kasvojen tuntua, luonnetta, ilmettä ja laittanut väriä sen mukaan, että ilme tulee oikein. Tuntumalta eikä ajatuksin, oma koko näkemys tuntemusten kielellä oppaanaan eikä yksittäinen termi tai mittamäärä.
Ei pitäisi katsoa mallia, että mikäs muoto tuo nyt on vaan katsella elävää elämää vaikutelmia saadakseen ja maalata niiden kielellä muistista. Pitäisi katsella niin kuin katsominen kiehtoo: muotoja, värejä, uaikutelmia, tekstuureja, valoja, varjoja, mielentiloja, tunnelmia, katsomisen tapoja, elämän kokemuksia - ei niiden vakiintunutta sanastoa vaan joka hetki uutena syntyviä sananvalintoja, painotuksia, nyansseja, kokonaisuuden tasapainoja ja mielekkyyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti