Mietin tässä, että suomalainen perinneviisaus, näkemys Väinämöisestä jne. liittyy paljolti luontosuhteeseen, siihen, että on juuret metsäsuomalaisuudessa ja että luontosuhde vaikuttaa ajattelutapaan luoden kokonaiskuvallisen objektiivisen maisemakuvan, jonka osana myös sosiaaliset suhteet ja yhteiskunnan toiminta ovat, oma vastuuntunto omaa osuutta yhteisön toiminnasta kantamassa.
Maalatessa on usein hyvä, jos ontunnelmallinen havainto ja aistihavainnot siinä lisänä. Mutta perinteisessä suomalaisessa havainnossa näyttäisi olevan konkreettinen aistivoimainen havainto ja tunnelmataju sen lisänä lisäsyvyyttä tuomassa. Eli epämääräisen tuntemuksen sijaan lähtökohtana on konkreettinen objektiivinen todellisuus ja tunteet ja tunnelmataju tuovat siihen syvemmän ymmärryksen siitä, mitä ilmiöt elämälle merkitsevät. Silloin vaikuttavuus luo elämän mittasuhteet ja maailmankuvan suuren kokoluokan ilmiöistä ja elämän merkityksellisimmistä syvään tunteita koskettavista perusasioista. Silloin ihmisen elämä rinnastuu viereisen ihmisen ja eläimen elämään myötäelävästi ja vastuuntuntuo luoden, yhteisen elämänkokemuksen jakaen tuolla abstraktimmalla rinnastumien ja liittoutumisen mielekkyyksien tasolla. Ei ole kikkailua eikä juonittelua vaan kovaa realismia ja tunteiden kuuntelemista tuossa maisemakatseen kaltaisessa perinteisessä suomalaisessa ajattelussa.
(Learn the skills of Finns http://finnishskills.blogspot.fi/
Miten suomalainen kulttuuri opitaan koko maailmassa - katso tarina http://hubpages.com/hub/Army-Robots-Running-Wild-CURED
Helppo ja tehokas objektiivisen ajattelun kurssi http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html)
* * *
Onks tuo nyt sitten perinteinen suomalaisuus paras malli muussakin kuin ajattelussa, vaikka ajattelussa kyllä on? Entisaikojen suomalaiset tapasivat elää kovin rankkaa elämää, ja usein sellainen johtuu siitä, että on vääriä huonoja esikuvia tai muita kiinnittymiskohteita pielessä. Esim. jos ottaa mallia liian rankkaa elämää viettävistä, niin he tekevät liian rankkoja elämänvalintoja, joilla ei itse pysty kunnon elämää elämään, vaikka esikuvana oleva komea villieläin pystyisikin. Tai jos matkii sellaista, josta elämän rankkuus näkyy, niin hän siis on helisemässä siinä, missä itse pärjää noin vain, eli ei ole esikuvaksi sopiva. Ja jos sitten ottaa mallia kevyttä elämää viettävistä huithapeleista, niin nämä use3in ostavat vapautensa sillä, että' ovat jotenkin moderneja, ts. heittävät jotakin isoa ikävää muiden niskaan, mikä huonontaa elinolot, jos sitä laajemmin seurattaisiin, ja mikä kaatuu helposti vastuuntuntoisen niskaan, jos hänellä ei tuota samaa ulospääsytietä ole käytössäänn tai jos hän lähtee auttamaan huono-osaisia joutuen heidän kanssaan samaan kastiin. Hyviä malleja ovat elämänviisaat moraaliset naiset, ja terveet ikiaikaiset elämäntavat - ei niinkään rankkuutensa kuin elämänpiirinsä osalta. Etenkin liikunta tuo elinvoimaa ja jaksavaisuutta ja joustavuutta sekä elämänviisautta. Myös uskonnot auttavat, ortodoksinen kristinusko uskontona ja buddhalaisuus taidon oppikurssina. Yleensä pärjää hyvin, jos on hyvä esineellistämätön ja sanallistamaton aistihuomio ja avara huomio tuntemuksissa, tunnelmissa, tunteissa, sosiaalisuuden eri puolissa, niin, että huomaa sekä hyvät asiat onnen l'ähteet ja arjen asiat että uhkaavat vaarat ja epäonnen lähteet, ja sitten on hyväntuulisen toimelias, elinvoimainen ja elämänviisas niin, että osaa viisaasti toimia, välttää vaarat, tarttua onneen ja elää arjen hyvällä tervehenkisellä ikiaikaisella tavalla.
Vanhassa suomalaisessa maalauksessa on pitkälti ajattelun näkökulma, jonka huonona puolena on elämän vaikeuksiin suhtautuminen "pitää, täytyy"-perspektiivistä, joka saa ikään kuin tarraamaan niihin kiinni. Maailma on hieno, mutta siihen tarraamisen pitäisi olla terveeseen elinvoimaiseen onnelliseen tarraamista niin kuin yksinkertaiset perustunteet kehottavat eikä hienon lähestymistavan sotkermista siihen, mihin reagoidaan. Hyvä ajatteluhuomio virtaa positiivisten tunteiden aiheuttajia kohden ja negatiivisten tunteiden aiheuttajista poispäin löytäen teitä onnellisempaa nmenestyksekkäämpään elämään, juuri niin kuin tunteiden viesti on. Onnistuneesta positiivisia tunteita aiheuttavasta voi ottaa mallia, epäonni ei käy malliksi, vaikka luonto rajussa komeudessaan onkin tervehenkinen ja erinomainen malli ihmisille.
Ihmisten arvioimisen kykyä parantaa sekä myötäelävä hyvän toivominen heille, jota suomalaisilla kyllä on ja joka tuo "ajatuksenlukukykyä", ja se, että on itse saanut toteuttaa toiveitaan elämässään vapaasti oman mielensä mukaan saaden siten kokemusta eri elämä'naloista ja elämisentavoista ja elämäntilanteista, mikä luo luonteenlaatujen ymmärtämisen kykyä, mitä suomalaisilla on liian vähän - lieneekö ruotsinkielisen muodollisuuden ylivallan syytä vai miksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti