Kesä parantaa muototajua, kai siten kuin luonnon ihaileminen ylipäätään.
Kokeilin maalausnestettä siveltimeen ja sain öljyvärimaalin toimimaan lähes tulkoon tunnolla, nyt saattoi jo maalat ja maali oli riittoisaa, mutta jälki ei edelleenkään ollut hienoissa piirteissään uskollista siveltimen liikkeelle ja ilmeikkyys oli niin ja näin- Öljyvärien maalaustekniikka on minulle vielä tuntematonta ja niin lopputulos vaikutti lapsen öljyliitupiirustukselta, ehkä osin siksi, että värien sekoittaminen on hankalaa: jo pieni hitunen sinistä värjää valkoisen kokonaan siniseksi, kun taas jonkin verran enemmän punaista valkoiseen tekee ihan kivan vaaleanpunaisen. Maalasin valokuvista naisen uittamassa koiriaan Olavinlinnan lähistöllä. Ne kohdat, kuten koirien suhde omistajaansa, joissa henki idea oli selkeänä kokemuksellisesti mielessäni, kuten vaikka kesäinen auringonpaiste ja puut peittävät Olavinlina näkyvistä, onnistuivat niin, että niissä oli hankeä myös kuvassa, mutta ne kohdat, jotka vain taustaa maalatakseni värtitin tai muuten vain hukkasin idean ovat jotenkin tökerön näköisiä. Tarvitsisi siis ideaan ja henkeen satsata joka jutussa, taustassakin eikä vain parissa kolmessa per kuva.
Jos haluat oppia maalaamaan, lue koiran (ja muun samaan tapaan) maalausohje http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html . Lue myös, hitaasti ja suuresti panostaen, piirustuksen ja vesivärimaalauksen oppikirjoja ja yritä oppia mallista niiden kuvien maalaustavasta. Omia ohjeitani (Kaisa Hannele Tervola) maalaamaan oppimisesta tämän blogin teksteinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti